Suuri Käsityö -lehdille kansiot

Minulla on paljon Suuri Käsityö -lehtiä ja etenkin vanhempia numeroita. Missään ei myydä enää kansioita näille vanhemmille lehdille. Huuto.netissä saattoi olla, mutta samassa myyntikohteessa olisi tullut mukana myös  lehden koko vuosikerta ja pahimmassa tapauksessa jopa kymmenen vuotta vanhoja lehtiä.

Suuri Käsityö -lehtihän uudistui suurinpiirtein maaliskuussa 2010, ja lehden koko vaihtui hieman isommaksi. Sen myötä myös tilattavat lehden omat kansiot muuttuivat sopimaan paremmin uusille lehdille.

Mietin, että mitähän tässä keksisi. Googlasin ja hain huuto.netistä muiden lehtien kansioita, jotka voisivat koonsa puolesta sopia vanhemmille lehdille. Huuto.netissä silmiini osui vanhoja Suosikki -lehden kansioita kaksi kappaletta. Hinta oli muistaakseni viiden euron paikkeilla kummastakin kansiosta. Tilaisuuteni oli tullut ja ostin nuo kansiot. Tässä seuraavaksi esittelen vähän, miten tuunasin nuo kansiot tunnistamattomiksi ja näteiksi.

Suunnittelin aikani ja halusin päällystää kansiot valkoisella kankaalla. Myös Suuri Käsityö -lehden toimittajana hetken aikaa toimineen Anu Harkin Koto -ohjelman jossain jaksossa päällystettiin mappi kangaspaloilla ja liimana taisi olla liisteri. Itse käytin perus Vapaa-Valinnan/Tokmannin Scotch -merkkistä askarteluliimaa, jota otan yleensäkkin aina karkealla vesivärisiveltimellä. Sivellin oli oiva apu myös kansioita liimaillessa ja kahteen kansioon kuluikin noin purkki (Scotch -liima, 125 ml, hinta muistaakseni noin 1,60 e).

Valitsin päällystekankaan kangasvarastoistani. Vanha valkoinen pitkä hame oli sopiva tähän työhön. Kangas oli kuitenkin läpikuultavaa, joten päädyin päällystämään kansiot ensiksi tavallisella valkoisella A4 -kopiopaperilla. (Suosikin logo olisi muuten kuultanut kankaan läpi.) Ensimmäinen kuva on tästä tuovaiheesta. Kansiot olivat kuitenkin sen verran liukaspintaisia, että paperi hieman kupruili. Olisikohan jokin toinen liima käynyt paremmin?

Askartelin näitä kansioita useamman päivän (lue: pari kolme kuukautta :D), joten liima ehti kuivua kunnolla.
Seuraava työvaihe olikin leikata kangas kansion kokoiseksi. Leikkasin ihan vain yhden palan, jossa oli kääntövaraa reunoissa jokseenkin reippaasti. En ole tarkka mittailemaan.
Suunnittelin koristuksia olemassa olevilla nauhoilla, mutta vaikka suunnitelmia oli, päätin kuitenkin käyttää kokonaan vain valkoista ja suht yksinkertaista. Ommellessa käytin kevään vihreää ompelulankaa, jotta nyt ihan pikkuisen saisi väriä ;)

Kangaspäällysteen koristukset ompelin siis ihan ompelukoneella ennen liimaamista. Mikäli en olisi tehnyt "korsettimaista" koristelua selkämyksessä, olisin ommellut jostain muovista "nimilappu" -taskun, johon olisi voinut sujauttaa paperilapulla kansiossa olevien lehtien vuosiluvut. Jätin sen nyt kuitenkin vallan pois suunnitelmastani vaikka katsoin materiaalinkin valmiiksi. Tämä muovitasku idea kannattaa hyödyntää, jos päällystät ihan tavallisiakin kansioita, joiden käyttötarkoitus/sisältö voi muuttua :)

Silitin kankaan ommeltuine kuvioineen, mutta hieman jäi muhkuraiseksi silti :) Reunoja en huolitellut, koska liimatessa kangas tuskin lähtee purkautumaan (liima kuivuu kovaksi) ja kansiot eivät tule olemaan niin kovassa käytössä kuin vaikkapa vaatteet, joissa reunat kannattaa vetää saumurilla tai siksakilla. Olisihan toki näissä kansioissakin siistimpi reuna, jos omistaisin saumurin... ;)

Kansioissa on metallinen sidoslanka ja teippasin maalarinteipillä ne kiinni. Eivät häirinnyt liimaamista liikkumalla kansion sisällä. Huomatkaa myös tuo, että miten nuo kopiopaperit olen kääntänyt sisäkannelle vain yhdeltä reunalta. Ala- ja yläreunan sininen on kansion omaa alkuperäistä.

Tämän jälkeen asettelin kankaan kansion päälle ja aloitin liimauksen selkämyksestä, jotta nauhakuvioinnit menevät kohdalleen. Tämän jälkeen levitin tuolla vesivärisiveltimelläni reippaasti liimaa kansion etupuolelle/takapuolelle ja painoin kankaan tasaisesti kansion päälle. Tämä on kuin kontaktimuovilla kirjaa päällystäisi. (Jotkut muuten päällystävät mappeja kontaktimuovilla, jolloin saavat tehtyä lehtileikkeistä kansion kannet. Kuitenkin kontaktimuovi ei usein halua tarttua mappien/kansioiden liukkaaseen pintaan jättäen helposti suuria ilmakuplia. Tietenkin kontaktimuoveissakin on eroja.

Annoin liiman jälleen kuivaa, jotta ennen reunojen kääntämistä kansion sisäkannelle, saan vielä korjailtua mahdollisia ilmakuplia ja muuta viallista. Pahoittelen, etten muista, tuliko mitään ongelmaa, mutta vähän oli ongelmia liiman pysymisessä. Minä kun en kuitenkaan laittanut liimaa niin paljon, että päällikangas "ui" liimassa, vaan vain sen verran, että kangas ehkä hieman kostuu liimasta. Yritin kai säästellä liimaa :)

Sitten alkoi reunojen kääntö ja liimaaminen:

Ostin tätä varten pyykkipoikia. Lähikaupassa Sini -pyykkipojat maksoivat noin 1,70 e ja hämmennyin, kun sain pyykkipojille takuukuitin :D Kaikkea sitä. Pyykkipojat ovat askartelussa ihan käteviä ja näissä kansioissa käytin lisäksi hiuspinnejä.
Jossain askarteluliikkeissä myydään oikein kunnon klipsuja tällaista askarelua varten ja olen päässyt niitä kokeilemaankin. Olivat aivan loistavia eikä liima jämähtänyt niihin samoin kuin pyykkipoikiin (nimittäin on syytä varoa, ettei pyykkipojat liimaannu kiinni). Ikävä kyllä en tarkemmin tiedä missä näitä klipsuja myydään, mutta voisin kuvitella niitä löytyvän esim. slojd-detaljer -tukkumyynnistä, josta voi yksityisasiakkaatkin tilata. Tosin on vaikeaa keksiä tilattavaa 40 eurolla, koska sen alle ei tilauksia toimiteta. Ystävien kesken on helpompaa tilailla :) Kannattaa tutustua sivustoon.

Tuossa viimeisimmässä kuvassa näkyy, kuinka yön ajaksi saatoin laittaa kansion "muotoonsa", jotta liimaukset eivät kupruilisi taitoskohdista hirveästi. Annoin reunojen liimausten kuivua jälleen kunnolla ja tämän työvaiheen vuoksi kestikin saada kansiot valmiiksi.

Aikojen päästä sain kansion reunat valmiiksi ja sitten lajittelin vanhat Suuri Käsityö -lehteni mappeihin. Jouduin karsimaan lehtiä sekä otin muutaman metallisen sidoslangan irti. Muuten kansiossa olevat lehdet olisivat olleet niin ahtaasti, ettei niitä olisi voinut selata. Tietenkin olisi pitänyt osata miettiä, että nämä ovat Suosikki -lehden kansioita, jolloin ne lehdetkin ovat olleet mahdollisesti ohuempia kuin Suuri Käsityö -lehdet kaava-arkkeineen.
Lehtien karsiminen huuto.nettiin myytäväksi on oikein hyvä idea, sillä monissa lehdissä en ollut edes kaava-arkkeja irroittanut. Siitä tietää, ettei lehdessä ole ollut mieluisia malleja :)

Uudemmille lehdille ajattelin tilata Suuri Käsityö -lehden ihan oman kansion. Vanhalla logolla kansioita saa kaksi kappaletta hintaan 14 euroa. Postikulut kaiketi sisältyivät hintaan. Lisätietoja näistä linkeistä:
http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/suuri_kasityo/tilaa_kansio_suuri_kasityo_lehdille
http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/suuri_kasityo/suuri_kasityo_lehden_kansiot_kaksi_yhden_hinnalla

Viimeiseksi vielä kuvaa, kuinka kansiot ovat olohuoneen vitriinissä :) Vähän on kansioissa kupruja, mutta eivät ne todellisuudessa noin näkyvät ole (vertaa edellinen kuva).
Tämän kuvan nappasin äsken. Kansiot ovat olleet valmiina jo yli kuukauden, mutta kuten aina mainitsen, olen hyvin laiska päivittämään blogia. Tämänkin blogipäivityksen laatimiseen meni noin viisi tuntia :D

-----

Lopuksi. Viime postauksen lopussa oli kuvaa pääkallo patalapuista, joihin ohje löytyy kirjasta Stitch 'n Bitch Koukussa - Virkkaajan käsikirja. Virkkuukoukku oli kokoa 5. Kumpikin patalappu on samanlainen, mutta niissä on vain erilaiset kääntöpuolet :) Tässä valmiit patalaput ja hyvin ovat käytössä toimineet:

Lanka-inventaario

Moi!

Passiivinen päivittäminen. Olen huono päivittelemään blogiani, koska vihaan kuvien ottoa, kuvien siirtämistä koneelle ja sitä, kun mahdollisesti pitää rajata kuvista taustaa tms. pois. Aiemmin pistin huonon ja vanhan kameran syyksi, etten jaksa päivitellä.
Joulukuussa veronpalautusrahoilla kävin ostamassa uuden kameran, mutta kuten sitä sanotaan: huonot kuvat eivät ole kameran syy vaan kuvaajan :D

Voisin yrittää tehdä itseni kanssa sopimuksen, että päivitän blogiani edes kerran kuussa. Itsekkin käsityöblogeja seuraavana tiedän, että ihmisiä kiinnostaa toisten käsityöt ja etenkin ohjeiden soveltaminen. Kuvat luovat inspiraatiota ja jokin neulemalli saa ihmiset etsimään käsiinsä lehden tai kirjan, jossa ohje on. Joku saattaa jopa innostua harjoittelemaan uuden neulekuvion tai kokonaan suunnitella ohjeiden pohjalta omanlaisensa mallin, vaikkei uskoisi sellaista osaavansa. Tekemällä oppii. Vaikkakin se itse tekeminen on se juttu :D Viis valmiista työstä ;)

Neulominen. Siitä on tullut suuri osa elämääni. Edes 3D-leffassa käydessäni en voinut olla kaivamatta neuletyötä laukustani. Päivittäin katselen netistä tv-ohjelmia ja sarjoja samalla neuloen. On hienoa huomata, miten kehittyy neulojana: Vuoden vaihteessa tein pitkän lyhythihaisen neulepaidan ja vaikka ohje oli lähestunkoon omasta päästäni, paita sopi minulle aivan täydellisesti.

Ensimmäinen villapaita oli ylä-asteen käsityötunnilla ja sitä en kertaakaan käyttänyt. Siitä seuraavan tein isoilla puikoilla ja ohuella langalla. Halusin nopeasti valmista. En käyttänyt sitäkään, koska neule oli aivan liian iso eikä tyyliini kuulu käyttää asustevöitä. Nyt sitten kolmas paitani onnistui erinomaisesti.

Suurin syy tähän kehitykseen on ehkä sekin, että olen oppinut purkamaan surutta. Eli jos työssä on virhe tai jotain, mikä voisi aiheuttaa työ/tuotteen käyttämättömyyden, niin puran kohdan ja teen uudelleen. Hyvänä esimerkkinä lovikkalapasten peukalot, jotka purin ja tein uudestaan yli viisi kertaa. Kumpaakin peukaloa. Oheen voisin liittää kuvan valmiiksi saaduista lovikkalapasista, joihin löysin selkeän ja hyvän ohjeen täältä.


Lovikkalapaset
Ohje: Yhteishyvän neuleohje sivusto 
Puikot: Sukkapuikot nro 8 
Lanka: Novita Huopanen, pinkki (koristeluun erimerkkisiä jämälankoja)
Menekki: Yksi kerä, vaikka jokaisessa ohjeessa lukee 1,5 kerää. Varmuuden vuoksi teen tuon käännettävän osuuden yksinkertaisesta langasta ja muun osan lapasesta tein kaksinkertaisesta, kuten ohjeessa luki.

-----

Lanka-inventaario. Jotenkin huomaamattani olen alkanut ostelemaan lankoja vain kun ovat tarjouksessa, on kivan värisiä tai kuvittelen tarvitsevani tiettyä väriä/lankaa. Päätin nyt tehdä pienen inventaarion, kun joka laatikossa on lankoja. Satuin "vahingossa" ostamaan ison korin, ja se innoitti tähän inventaarioon ;)

7Veljestä -lanka. Aiemminkin eräässä "poksissa" on ollut kaikki 7Veljestä lankani. Laatikkoa ei juurikaan tarvinnut siistiä. Lisäsin vain pari uutta punaista kerää laatikkoon. Eli kuvan laatikossa on pelkät 7Veljestä langat.

7 Veljestä. Värejä on monta, koska tein ystävälle Nyan cat -huivin :)

Musta 7Veljestä on lankakokoelmieni perusta. Sillä voisin tehdä vaikka kaikki käsityöni. Muutenkin 7Veljestä langat ovat luotettavia, moneen työhön soveltuvia ja niihin löytää eniten ohjeita. Tietenkin useita ohjeita voi soveltaa useisiin erilaisiin lankoihin, mutta oma soveltaminen rajoittuu "tämä on yhtä ohut/paksu lanka, joten tämä käy" -tyylisesti. En koskaan jaksa alkaa tekemään mitään kokeilutilkkuja (niinkuin ohjeissa suositellaan) vaan alan vain tekemään työtä. Puran sitten, jos koen, ettei ohjeen silmukkamäärä ja eri lankani sovi yhteen. Siinä oppii soveltamaan.

Inhoan lukea ohjeita ja usein teenkin niin, että luen perustiedot kuten lanka, puikkoko ja se oleellisin: aloitussilmukkamäärä. Jos tulee ongelmakohtia, vilkaisen taas ohjeeseen. Tämä paha tapa aiheuttaa sen, että koen ahaa-elämyksiä: "aaaa, noin se pitiki tehdä, no minä puran ja teen ohjeen mukaan". Helpommalla pääsisi, jos alunperinkin lukisi ohjetta. Jotenkin vain ohjeet ovat (etenkin lehdissä) yhtenä pitkänä pötkönä, jolloin koko ohje hyppii silmille numeroineen, kavennuksineen, lisäyksineen... Alkaa vain päätä särkeä. Joskus olenkin tehnyt niin, että kirjoitan ohjeen "omalla kielelläni" paperille, työvaihe kerrallaan. Kuten ompelussa. "Työvaihe 1, Työvaihe 2, Työvaihe 3...."

Muut täydet tai melkein täydet kerät. Tämä uusi Lidlistä juuri "vahingossa" otettu (4,99e) kori oli ihanan iso suurimmalle osalle langoistani. Ja yllätys, että korin ostoon vaikutti rakastamani limenvihreä-musta väri ;) Ikävä kyllä kori on aivan liian suuri vitriiniin, jossa langat normaalisti sijaitsevat. Kori on myös liian suuri yhtään mihinkään kaappiin, mutta silti tämä on liian täydellinen kaikille normaaleille ja lähes normaaleille langoille. Täytynee keksiä joku paikka tälle...
Tähän koriin meni muut Novitan langat (kuten Nalle Aloe Verat ja Isoveli -langat), Lidlin langat (erittäin edullisia ja silti hyviä lankoja), sekä Lankamaailmasta (Janne -langat) tai muista kaupoista ostetut lankakerät.

Erikoislangat. Rose Mohair, Kitten Mohair, Novitan Flip Flop ja kaikki ne muut vyöteettömät kerät, joista ei ole mitään hajuakaan, mitä lankoja ovatkaan. Moni on ostettu kirpputorilta, koska kirppareilla näkee sen verran harvoin lankakeriä, että "tarjoukseen" on tartuttava ;)

Nämä langat jäivät vanhaan laatikkoonsa, vaikka niille voisi keksiä jonkin pienemmän ja tukevamman laatikon. Nämä punavalkoiset pahvilaatikot alkavat kyllästyttää sekä kuluakkin sen verran, että jo nyt tekisi mieleni heittää ne pahvinkeräykseen.
Tämän laatikon langat ovat odottamassa sopivaa hetkeä astua puikkoihin. Mohair -lankoja muistin omistavani enemmänkin, mutta ehkä parempi näin. Mohairista tulee kutittavia vaatteita ja vähän epäkäytännöllisiäkin. Siis tämä on oma mielipiteeni. Jotain juhlavia kesähuiveja voisi niistä neuloa, mutta jääkööt langat odottamaan innostustani. Mohair -langat ovat edelleen kai muotia ja juuri kuukausi pari sitten kuulin, että Mohair -lankaiset pipot ovat kova juttu juuri nyt. Niin, ehkä koristeellisessa mielessä, ei lämmikkeenä.

Erikoislangat, feat. Misse.

Jämälangat. Lopuksi eräässä laatikossa on jämälangat, joista en viitsinyt ottaa edes kuvaa. Minä kun säilytän liian usein kaikki lyhyet langanpätkätkin. Nimittäin pätkistä saa täytettä virkattuihin kissan leluhiiriin. Tai pidemmistä pätkistä saa virkattua itse koko leluhiiren.

Kuten ylläolevasta kuvasta huomaattekin, kissani on aina oltava touhussa mukana, mitä vain ikinä teenkään :)

-----

Lopuksi. Tämän hetken käsityöni on pääkallopatalaput. Niitä tulee kaksi kappaletta. Vihreä väri sopii keittiöön, koska haalin kaikkea limenvihreää sisustukseen ;)
Olen jo ensimmäisestä tehnyt molemmat puolet, mutta yhdistän ja viimeistelen kummankin patalapun yhtäaikaa. Nämä ovat aikas nopeita virkatavia ja jopa minä saan yhden puolen valmiiksi päivässä/illassa :) (Virkkuukoukku on kokoa 5.)

Ohje on kirjasta Stitch 'n Bitch Koukussa - Virkkaajan Käsikirja. Odottelin ko. kirjaa kirjastoon monta kuukautta, koska kirja oli jatkuvati lainassa. Minä kun en malta maksaa varauksesta (enhän malta ostaa kaupassa edes muovipussia ;DDD).